Kolme neljästä suomalaisesta on vähentänyt uusien vaatteiden ostamista viimeisen viiden vuoden aikana, kertoo UFF:n tekemä kysely. Useimmiten taustalta löytyy huoli ilmastosta ja ympäristöstä. Vaatelahjoittamisen suosio on edelleen korkealla vertaiskaupan kasvusta huolimatta.
UFF:n kysely paljasti merkittäviä muutoksia suomalaisten kulutustottumuksissa viime vuosina. Vastaajista 77 % kertoi ostaneensa uusia vaatteita aikaisempaa vähemmän viimeisen viiden vuoden aikana.
Kulutusta vähentäneistä 79 % kertoi yhdeksi tärkeimmistä syistä sen, että on ostanut käytettyjä vaatteita uusien sijaan. 60 %:lle yksi tärkeimmistä syistä oli tietoinen kuluttamisen vähentäminen eettisistä syistä. Lähes puolet (46 %) vastaajista mainitsi ilmasto- ja ympäristöhuolien vaikuttaneen heidän kulutustottumuksiinsa. Joka kolmas kertoi ostaneensa enemmän laadukkaita ja pitkäikäisiä tuotteita, mikä oli vähentänyt ostosten määrää. Kolmannes vastaajista ilmoitti syyksi oman taloudellisen tilanteensa huonontumisen.
Tiedot selviävät UFF:n kesällä tekemästä kanta-asiakkaille ja suurelle yleisölle suunnatusta kyselystä, joka kartoitti suhtautumista vaatelahjoittamiseen sekä kulutustottumuksien muutosta vaatteiden ostamisen osalta. Verkkokyselyyn vastasi yhteensä 3093 henkilöä.
– Ympäristön ja talouden kannalta on aina paras vaihtoehto, että vaate käytetään uudelleen sellaisenaan. Näin säästyy luonnonvaroja ja materiaaleja, kun tilalle ei tarvitse valmistaa uutta vaatetta. On arvioitu, että tuplaamalla vaatteiden keskimääräisen käyttöiän voisimme vähentää luonnonvarojen kulutusta yli 40 prosentilla, kertoo UFF:n viestintäpäällikkö Riitta Nissi.
Vaatelahjoittamisen suosio edelleen korkealla vertaiskaupan kasvusta huolimatta
Kyselyyn vastaajista 89 % lahjoittaa vaatteitaan hyväntekeväisyyteen. Vaatelahjoittamisen hyödyistä tärkeimmiksi koettiin uudelleenkäytön vähentämä ympäristökuormitus (88 % vastaajista) sekä jätteen määrän vähentäminen (78 %). Hyväntekeväisyyteen osallistuminen oli tärkeää 60 %:lle lahjoittajista.
Vastaajista vain 11 % ei tehnyt vaatelahjoituksia hyväntekeväisyyteen. Tärkeimpiä syitä tälle olivat vaatteiden myynti itse (47 %) ja omalle lähipiirille lahjoittaminen (44 %). Yksi merkittävä tekijä oli se, että itse käyttää vaatteet niin loppuun, ettei niistä jäänyt lahjoitettavaa (44 %). 18 % koki oman taloudellisen tilanteensa estävän lahjoittamisen.
Enemmistöllä lajittelu hyvin hallussa – vielä voimme petrata
Käytöstä poistuva vaate tulisi lajitella ja ohjata sen mukaisesti oikeaan paikkaan: ensisijaisesti uudelleenkäyttöön sellaisenaan, toissijaisesti uudelleenkäyttöön materiaalina ja vasta sen jälkeen jätteeksi.
Käytöstä poistuvan vaatteen osasi lajitella käyttötarkoituksen mukaisesti 68 % vastaajista. Lähes kolmannes (28 %) koki lajittelussa ajoittaista epävarmuutta. 4 % kuuli lajittelukriteereistä kyselyn myötä ensimmäistä kertaa. Ainoastaan 12 vastaajaa yli kolmestatuhannesta valitsi vastaukseksi ’aihe ei kiinnosta ollenkaan’.
– Vaatteet tulisi aina ensin lajitella uudelleenkäyttöä ajatellen ja vasta sen jälkeen muihin tarkoituksiin, kuten raaka-aineeksi. Vaatteiden hyödyntäminen materiaalina uusiksi tekstiilikuiduiksi tai raaka-aineeksi muihin tuotteisiin on sekin hyvä asia, mutta sen pitäisi kuitenkin olla vasta toissijainen vaihtoehto, Riitta Nissi sanoo.
Edelleen poistotekstiilikeräykseen ja sekajätteeksi päätyy turhaan isoja määriä käyttökelpoisia tekstiilejä. UFF lajittelee vaatteet aina käsityönä uudelleen käytön näkökulmasta ja keräyslaatikoihin voikin laittaa vaatteita, joiden osoitteesta ei ole itse varma. UFF hoitaa lajittelun ja ohjaamisen uudelleenkäyttöön.